10.3.2021

Valtuuston enemmistö kylmäkiskoinen vanhus- ja vammaisneuvostojen osallisuudelle

 

Lahden kaupunginvaltuusto käsitteli 8.3.2021 kokouksessa Seppo Korhosen (Asukkaiden Lahti) ja 15 muun valtuutetun aloitetta, jossa esitettiin näille neuvostoille edustusta kaupunginvaltuuston ja lautakuntien kokouksiin. Asia on kaupunkilaisten osallisuuden, vaikuttamisen ja yhdenvertaisuuden kannalta merkittävä asia.

Pohjaesityksessään kaupunginhallitus tyrmäsi yksimielisesti aloitteessa esitetyn asian kyseenalaisin perustein toteamalla, että ”päätös, mille yksittäisille väistöryhmille myönnetään oikeus puhe- ja läsnäolo-oikeuteen valtuuston kokouksissa, voisi jatkossa muodostua vaikeasti ratkaistavaksi”.

Näin, vaikka kyse on kuntalain määräämistä ja kaupunginhallituksen asettamista vaikuttamiselimistä. Valtuuston mahdollisuudet vaikuttaa aloitteessa esitettyyn asiaan oli palauttaa asia uudelleen valmisteluun tai esittää toivomusponsi, joiden merkitys on käytännössä osoittautunut olemattomaksi.

Valtuutettu Seppo Korhonen esitti seuraavanlaisen palautusesityksen:

Valtuusto toteaa, että kaupunginhallituksen vastaus aloitteeseen on puutteellisesti valmisteltu, joten se päätetään palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Perusteluina valtuusto toteaa, että valmistelussa ole kuultu kaupunginhallituksen asettamia vanhus- ja vammaisneuvostoja. Osallistumisoikeudesta valtuuston kokouksiin tulee päättää yhdenvertaisesti kuntalain mukaisten vaikuttamiselinten eli nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston osalta.

Vastaus aloitteeseen on ristiriidassa mm. YK:n vammaissopimuksen osallistamisvelvoitteen kanssa. Osallistamisvelvoite koskee kaikkia niitä asioita, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden oikeuksien kannalta. Tällaisia ovat muun muassa liikenteeseen, yleisiin palveluihin, koulutukseen, vapaa-aikaan, urheilu- ja kulttuuritoimintaan sekä rakentamiseen liittyvät päätökset. Valmistelussa tulee ottaa huomioon myös Suomen perustuslain- sekä yhdenvertaisuuslain säädökset mm. vammaisten ihmisten positiivisesta erityiskohtelusta.

Oheinen äänestysluettelo osoittaa valtuutettujen kannan vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston osallisuuden parantamiseen kaupungin päätöksenteossa. Palautusesityksen puolesta äänestivät taulukossa punaisella merkityt valtuutetut ja vihreällä sekä harmaalla merkityt kaupunginhallituksen hylkäysesityksen puolesta.

Siis, punainen = vanhus- ja vammaisneuvostojen osallisuuden puolesta, vihreä ja harmaa sitä vastaan. Todellinen äänestyksen tulos 42 – 17:

Valtuustossa vanhusneuvostosta ja vammaisneuvostosta lausuttua:

Elisa Lientola (vas.): ”Mä nään myös niin, että niitä keiden ääni ei yhteiskunnassa ei kuulu, joilla on erityisiä tarpeita on paljon muitakin kun näiden neuvostojen edustamat tahot. Tää avais pandoran lippaan ohituskaistalle demokratiaan.”

Sonja Falk (kd.): "Pidän ongelmallisena sen mitkä ihmisryhmät sitten aina valitaan tulemaan edustettuina sitten tuonne valtuustoon, jos tälle linjalle laajemmin lähdetään.”

Riina Puusaari (vihr.): "Valtuutettu Falk nimesi juuri ne perustelut miksi en itsekkään tätä palautusesitystä kannata.”

Erkki Nieminen (sd.): "Tähän asiaan liittyen ja vaikka vaalit siirtyivät, ilmoitan olevani henkeen ja vereen seniorikansalaisten syrjityn aseman parantamisen puolesta.”

Äänestyksessäkin valtuutettu Erkki Nimenen oli sanojensa mittainen.

LIISU-HANKKEEN HURMOSTA SEURAA VIELÄ KRAPULA

 

Lahden kaupunginvaltuusto päätti selvin numeroin (40-19) keskustan liikennesuunnitelman hyväksymisen puolesta. Hankkeen kiivaimmat puolustajat olivat saaneet lähes hurmoksen päälle hankkeen läpiajamiseksi. Tunteiden loiskinnassa mm. vihreiden ryhmänjohtaja syytti vastustajia valehtelusta. Syytös oli jatkumoa kaupunginhallituksen demaripuheenjohtajan Etlarissa esittämälle samanlaiselle syytökselle.

Hanketta ajettiin läpi väärin tiedoin kustannuksista, joiksi väitettiin kymmeneltä vuodelta olevan 16-26 miljoonaa euroa. Tuostakaan ei ole takeita, mutta olennaista on, että laskelmissa ei huomioitu hankkeeseen olennaisesti kuuluvia neljää uutta parkkilaitosta, jotta autot voidaan parkkeerata kaupungin keskustan ulkopuolelle. Käytännössä Liisua tullaan maksattamaan mm. leikkaamalla sivistyksen (päiväkodit, koulut jne.) menoja 2,5 vuoden aikana 20 miljoonaa euroa, kuten taloussuunnitelmaan on kirjattu.

Tuo Liisu-hurmos muistutti kovasti valtuuston maalikuun 2018 tunnelmaa, jossa runnottiin lähes samoin äänestysluvuin päätös Lahden pormestarimallista. Kuinkas sitten kävikään? Kuukausi sitten valtuusto joutui kuntalaisten mielipiteen paineessa kumoamaan aiemmat pormestaripäätöksensä. Niin tullee nytkin Liisulle käymään. Kuntalaisten mielipiteen paineessa Liisu-hurmos tulee vielä kääntymään krapulan puolelle viimeistään vaaliteltoilla, jos niille koronan vuoksi yleensä päästään. Pari lukua. Kuntalaisaloitteen LIISU 2030 liikennesuunnitelmalle kansan ääni! on allekirjoittanut jo 1560 lahtelaista. Olen vakuuttunut, että aloite saa taakseen kansanäänestykseen tarvittavat reilut 4100 nimeä. Hanketta on ajettu myös vetoamalla kivijalkayrittäjien mielipiteeseen. Kuntalaisaloitteen tekijä Petri Alastalo teki kuitenkin viime viikolla asiasta empiirisen tutkimuksen Vesijärvenkadun varren yrittäjien kotikentällä, vieraillen heidän toimitiloissaan. Tavoitetuista yrittäjistä n. 75 prosenttia allekirjoitti aloitteen. Nämä luvut ovat täyttä totta!

Näin asiasta äänestettiin Liisu-hankkeesta Lahden kaupunginvaltuustossa 14.12.2020:

 

LUKIO-OPETUS PELASTETTIIN KONSERNIHALLINNON PEUKALOINNILTA

Lahden kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 14.12.2020 kesäkuun alusta voimaanastuvasta hallintosäännöstä. Hallintosääntö on kuntien hallinnon ja toiminnan keskeinen ohjausväline. Valtuustolla olisi ollut kaikki eväät korjata hallintosääntöä demokraattisemmaksi mm. lakkauttamalla kaupunkiyhtiöiden omistajaohjauksesta päättävä piskuinen konserni- ja tilajaosto ja siirtää sen asiat kaupunginhallituksen päätettäväksi. Enemmistö oli halusi kuitenkin toisin ja jatkaa demokratian pilkkaamista.

Lukiokoulutus onnistuttiin kuitenkin pelastamaan sivistystoimen alaisuuteen, vaikka kaupunginhallitus esitti sen siirtämistä konsernihallinnon peukalon alle. Lukiokoulutuksesta olisi päättänyt jatkossa sivistyslautakunnan sijaan kaupunginhallituksen alainen elinvoima ja työllisyysjaosto. Samalla olisi katkaistu lasten ja nuorten yhtenäinen opinpolku varhaiskasvatuksesta toisen asteen lukiokoulutukseen. Raadollisin selitys sille, miksi näin haluttiin tehdä, on se, että palkkiotehtävää hoitaville kaupunginhallituksen puheenjohtajistolle olisi tullut saada toimenkuvat, mitkä ”oikeuttaisivat” vuosipalkkioiden maksuun.

Kyseessä oli kuitenkin vieläkin pidemmälle menevä suunnitelma. Tarkoitus oli todennäköisesti perustaa ensin lukiokuntayhtymä, mihin olisi voitu niputtaa naapurikuntienkin lukiot ja -keskeneräiset hankkeet. Tämän jälkeen ne olisivatkin olleet valmista kauraa yhtiöittämiseen. Jos näin olisi käynyt, olisi samalla karannut taas merkittävä osa päätösvaltaa Lahden kaupunginvaltuusto hyppysistä. Varoittava esimerkki tästä olikin se, että kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto pystyi päättämään Paavolan lukiokampuksen reilun sadan miljoonan euron diilistä ruotsalaisen sijoittajan kanssa, kaupunginvaltuustoa kuulematta. Lukiokoulutuksen säilyttämistä sivistyksen palvelualueella esitti Seppo Korhonen (Asukkaiden Lahti) ja kannatti Kalle Aaltonen (Pro Lahti). Päätöksen läpimenoa edesauttoi se, että demaritkin olivat ryhmässään tulleet toisiin ajatuksiin, kuin mitä he hallituksessa edustivat.

Esitys lukiokoulutuksen siirtämistä konsernihallinnon peukalon alle kaatui äänin 33-26.

                                                 - - -

Kaupunginvaltuutettu Seppo Korhosen analyysi ajankohtaisesta asiasta.

PÄIJÄT-HÄMEEN PERUSTERVEYDENHUOLTOA AJETAAN TERVEYSJÄTIN SYLIIN

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallitus käsittelee ensi maanantaina terveysjättivetoisen yhteisyrityksen perustamista perusterveydenhuoltoon, ensin Lahden ja Kärkölän alueelle, myöhemmin Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Iitin, Orimattilan, Padasjoen ja Pukkilan kuntiin. Asiasta uutisoi Yleisradio.

Sosiaali ja terveysministeriö kansliapäällikkö Kirsi Varhila toteaa lainsäädäntöön viitaten hankkeesta, että sopimukseen pitää kirjata ehto, että kun maakunta syntyy, maakunnalla on mahdollisuus irtisanoa sopimukset. Hän toteaa lisäksi, että lainsäädännössä on myös sellainen ehto, että on voitava irtisanoa sopimus ilman kalliita irtisanomisehtoja. Viikon sisällä tiedämme asian etenemisestä enemmän. Olen jo aiemmin varmistanut valtuustokysymyksellä sen, että Lahden kaupunginvaltuusto pääsee käsittelemään sote-asioita maaliskuun valtuuston kokouksessa.

Peruspalvelujen yhtiöittäminen merkitsee joka tapauksessa sitä, että Päijät-Hämeessä ollaan panemassa toimeen sitä yksityistämisprojektia, mikä Sipilän oikeistohallitukselta jäi kesken! Luodaanpa lyhyt katsaus hyvinvointiyhtymän historiaan.

Hyvinvointiyhtymän kivikkoinen tie

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kolmivuotinen taival on maakunnan asukkaiden kannalta ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen karsimisineen kivulias. Lahti vei alkupääomaksi yhtymään omat ongelmansa perusterveydenhuollon ja ikäihmisten hoidon laiminlyönteineen, mikä merkitsi käytännössä heti lähdössä kymmenien miljoonien eurojen vajausta yhtymän talouteen ja vuodesta toiseen jatkuvaa alibudjetointia. Taloudelliset ongelmat ovat vain kasvaneet, johtuen valtiovallan vuosia jatkuneesta kuntatalouden valtionosuusleikkauksista ja näin ollen kuntien mahdollisuudesta ja osin haluttomuudesta panostaa riittävästi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Asiakasmaksut ovat maakunnassa nostettu tappiinsa, mikä yhdessä laittomien ja aggressiivisten perintätoimien seurauksena on ajanut tuhannet ihmiset toimeentulovaikeuksiin.

Lahden uho. Lahden valtapuolueet ovat miehittääkseen maakunnallisten elinten ykköspaikat, myös hyvinvointiyhtymässä. Osaltaan se, sekä ympäristökuntia alistava toiminta palvelujen alasajossa ja keskittämisessä, sekä kuntaliitoksessa Nastolan kaltoin kohtelu, ovat johtaneet epäluottamukseen Lahtea kohtaan. Seurauksena on ollut mm. kärhämöinti yhtymäkokouksissa. Lahden uhon ja sanelun maksajiksi ovat valitettavasti joutuneet kuntien asukkaat.

Varoitin kaupunginvaltuustoa toukokuussa 2019 yhtiöittämisestä

Kun Lahden kaupunginvaltuusto käsitteli 13.5.2019 yhtymän perussopimuksen muuttamista, totesin puheenvuorossani, että "perussopimukseen muutosesityksellä siirrettäisiin yhtymän ylin päätösvalta yhtymävaltuustolta yhtymäkokoukselle. Näen tämän demokratian kaventamisena ja askeleena kohti hyvinvointiyhtymän yhtiöittämistä". Tein esityksen muutosesityksen hylkäämisestä, mutta se raukesi kannattamattomana. Lahden kaupunginvaltuusto Vasemmistoliitosta Kokoomukseen ja Sosialidemokraateista Perussuomalaisiin tukivat tätä askelta kohti sote-palvelujen yhtiöittämiseksi.

Lahdessa 14.1.2020

Seppo Korhonen, Asukkaiden Lahti -valtuustoryhmä