Kaupungin talousarvio 2021

TIEDOLLA VAI MANIPULOINNILLA JOHTAMISTA?

Talousarvioesitystä markkinoidaan 30 kk:n uudistumis- ja muutosohjelmana. Mielestäni se on kuitenkin suuressa kuvassa 30 kuukautinen sota julkisia palveluja ja asukkaiden hyvinvointia vastaan. Koronaepidemia on kurittanut kuntataloutta toden teolla. Maamme hallitus on kuitenkin toiminut tilanteessa vastuullisesti ja ryhtynyt tukemaan kuntia niiden ahdingossa. Kokonaiskuvan saamiseksi on hyvä kerrata millaisen tiedon varassa kaupunginvaltuusto ja valtuutetut ovat joutuneet vuoden 2021 talousarviota valmistelemaan. Tiedolla johtamisen sijaan voitaneen puhua manipuloinnilla johtamisesta, kun taloustietoja on pimitetty, säännöstelty ja murusteltu helpommin nieltäviksi. Näin valmistelu eteni:

Kesäkuu. Maakunnan valtalehti tiesi uutisoida 4. kesäkuuta, että Lahti saa valtiolta lähes 30 miljoonan euron koronatukipotin, jota kaupunginjohtaja Timonen luonnehti laastariksi. Tuon jälkeen kesäkuussa Lahti haki ja sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä koronatukea varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen.

Elokuu. Valtuustoseminaari pidettiin katastrofitunnelmissa 19. elokuuta. Maakunnan valtalehti uutisoi valtuustoseminaarista otsikolla; Lahden taloudessa jättimäinen aukko, sopeutustarve kasvoi 59 miljoonaan euroon. Konsernipalvelujohtaja tiesi kertoa, että sopeutustoimia jää vielä 34 miljoonaa euroa. Yllätysnumerona katastrofia paikkaamaan valtuustoseminaariin kaivettiin esille jälleen kerran Lahti Energian osittainen myynti, johon valtuustoeryhmien tuli antaa pikaisesti vastaus. Asia haudattiin hiljaisuudessa.

Syyskuu. Sivistyslautakunta hyväksyi paniikkitunnelmissa 1. syyskuuta säästölistan 3 miljoonan euron leikkauksista.

Lokakuu. Kaupunginjohtaja jätti oman talousarvioesityksenä 6. lokakuuta, jossa hän nokitti sivistystoimen säästöt 4,5 miljoonaan euroon. Kaupunginhallitus nosti 27. lokakuuta omassa talousarvioesityksessään sivistystoimen leikkaukset 6,1 miljoonaan euroon. Kun budjettiesitykset oli laitettu pakettiin katastrofitunnelmissa, teki kaupunginjohtaja 28. lokakuuta maakuntalehden valoisemmilla uutisilla. Hän selvitti, että Lahden tulos saattaa tänä vuonna kohota jopa plussalle. Kaupunginjohtaja siis julkisti oman talousarvioesityksensä 6. lokakuuta, mutta silti hän selitti lokakuun lopulla, että ”kesällä ei ollut mitään tietoa valtion koronatuista”. Mitä ihmettä? Koronatuethan olivat tiedossa jo kesäkuussa? Ketä tässä vedätettiin?

Marraskuu. Kaupunginhallitus julkisti marraskuun alussa oman talousarvioesityksensä, jossa se porvaripuolueiden äänin esitti mm. 3,7 miljoonan euron leikkauksia lasten ja nuorten aterioihin, päiväkotien ja koulujen siivoukseen sekä ostopalveluina tarjottaviin kulttuuripalveluihin. Demarit ja vihreät olivat kaupunginhallituksessa puolitetun leikkauksen (1,8 Meuroa) kannalla. Tässä asetelmassa Asukkaiden Lahti käynnisti marraskuun alussa Lahden torilla kampanjan edellä mainittujen miljoonasäästöjen kaatamiseksi. Tämä tuottikin tulosta, sillä demarit ja vihreät joutuivat perääntymään omissa leikkaushankkeissaan.

 

 

Lahden marraskuun markkinoilla 2020 käinnistettiin kamppailu lapsiin ja nuoriin kohdistettavien leikkausten torjumiseksi.

Kaupunginvaltuuston budjettikokous 23.11.2020.

Lapsiin, nuoriin ja kulttuuriin esitetyt 3,7 miljoonan euron leikkaukset torjuttiin valtuustossa täpärästi Asukkaiden Lahden, demareiden, vihreiden ja vasemmistoliiton äänin 30 – 29. Koulujen oppimateriaalit. Valitettavasti valtuutettu Seppo Korhosen (Asukkaiden Lahti) esityksille luopua koulujen oppimateriaalien 200 000 euron ja lasten vuorohoidon 150 000 euron leikkauksista, ei tullut kannatusta ja ne toteutuu.

Sakkomaksut palkkatyöllistämiseen. Seppo Korhosen esitys satsata Lahden kaupungin palkkatukityöllistämiseen 6 miljoonaa euroa, ei myöskään saanut kannatusta muilta valtuutetuilta. Toteutus ei olisi vaatinut kaupungilta lisärahoitusta, vaan rahat siihen olisi saatu pitkäaikaistyöttömyyden ylläpitämisestä kaupungille lankeavista reilun 15 miljoonan euron ns. sakkomaksuista (kuntakohtainen työmarkkinatuen osa).

Kuntouttava työtoiminta. Esitys kuntouttavan työtoiminnan lainmukaisesta käytöstä torjuttiin äänin 41-17 (1 tyhjä). Seppo Korhosen esitys kuului kokonaisuudessaan seuraavasti:

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista yksilöllistä palvelua, johon ohjaaminen edellyttää asiakkaan tilanteen yksilöllistä arviointia. Se ei ole työllistämistä, vaan viimesijainen keino mm. koulutuksen ja palkkatuetun työn jälkeen, joten ennalta ei voida lakia rikkomatta päättää sitä, kuinka monelle järjestetään tätä viimesijaista palvelua. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymää ja Lahti-konsernin tytäryhteisöjä ohjeistetaan lain mukaiseen toimintaan kuntouttavan työtoimintaan ohjaamisessa. Kuva Lahden marrasmarkkinoilta 2020.

Kaupungin talousarvio 2020

KABINETTISOPIMUS KAATOI PERHEKLINIKAN JA TYÖLLISTÄMISTOIMET

Lahden kaupunginvaltuusto kokoontui marraskuussa (25.11.2019) päättämään alijäämäisestä budjetista. Tällaisen perinnön jätti Juha Sipilän oikeistohallitus kuntataloudelle jatkuvilla valtionosuusleikkauksilla ja verotukseen tehdyin teknisin muutoksin. Nykyisen hallituksen päätökset kuitenkin tuovat helpotusta tilanteeseen jo ensi vuonna, sillä valtionosuusmuutokset tuovat kuntatalouteen 1,1 miljardia euroa lisää, joka merkinnee Lahdelle noin 20 miljoonan euron lisäpottia. Kaupungin johto maalaili tarkoituksellisesti Lahden talouden tilaa synkemmäksi kuin se onkaan. Tarkoituksellisesti unohdettiin talouden pohjana olevat aiempien vuosien yli 100 miljoonan euron ylijäämät ja pankkitileillä lepäävät n. 60 miljoonaa euroa, joten nyt budjettiin leivottu 10 miljoonan euron alijäämä ei olisi vaatinut tarpeellisten työllistämistoimien ja perhepalveluiden karsimista, mistä valtuuston puolueryhmät olivat edeltä käsin sopineet.

Asukkaiden Lahti -valtuustoryhmän teki budjettikäsittelyssä muutamia kuntalaisten elämää kohentavia esityksiä, jotka eivät olisi kasvattaneet menoja, vaan päinvastoin tuoneet mukanaan säästöjä. Tällaisia esityksiä olivat Lahden valtiolle maksamien työttömyyden sakkomaksujen (14 miljoonaa euroa) käyttäminen palkkatukityöllistämiseen, sekä 2 miljoonan euron panostus perheklinikkaan, joka olisi tuonut helpotusta lukuisten perheiden arkeen ja tuonut ennaltaehkäisevästi kymmenkertaiset säästöt lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoidossa ja huostaanotoissa. Valitettavasti valtuuston enemmistöltä ei riittänyt ymmärrystä kuntalaisten asialle, vaan esitykset jyrättiin äänestyksessä. Valtuuston budjettikokousta pohjustettiin puolueiden neuvotteluilla, joiden ulkopuolelle jätetiin neljä kuntavaaleissa valittua kaupunginvaltuutetua kolmesta ryhmästä. Tämä on kuntaeliitin käsitys demokratiasta. 

Kaupungin koura vuokralaisten kukkarolla!

Lahden kaupunki omistaa 100 prosenttisesti vuokra-asuntoyhtiö Lahden Talot Oy:n ja sen tytäryhtiö Lahden Asunnot Oy:n. Valtuusto asetti Lahden Talot -konsernille 15 %:n tuottotavoitteen tietoisena siitä, suurin osa asuntokannasta on Ara-lainoitettuja vuokra-asuntoja, joiden vuokrissa tulee noudattaa ns. omakustannusperiaatetta. Kokemus on osoittanut, että kohtuuttoman tuottotavoitteen vuoksi vuokra-asuntoyhtiö on laittanut kiihtyvällä vauhdilla Ara-rajoituksista poistunutta vanhempaa asuntokantaa lihoiksi myymällä ne sijoittajille saalistuksen välineiksi.

Edellä mainituin perustein Seppo Korhonen (Asukkaiden Lahti) esitti Kalle Aaltosen (Pro Lahti) kannattamana kohtuuttomasta tuottotavoitteesta luopumista. Valtuuston kokouksesta ehti vierähtää vain viikon päivät, kun vuokra-asuntoyhtiö ilmoitti 145:n Ara-lainoitetun vuokra-asunnon myynnistä sijoittajille. Ohessa linkki Etlarin uutiseen. Valtuuston enemmistö vasemmistosta oikeistoon hyväksyivät tämän vuokralaisten kustannuksella tapahtuvan keinottelun

Miten sinun valtuutettusi toimi asiassa? EI tarkoittaa tässä asiassa KYLLÄ vuokralaisten asialle. Ohessa linkki äänestysluetteloon.

ESS uutisoi 1.12.2019 vuokra-asuntojen myynnistä.

Sakkomaksujen sijaan palkkatukityöllistämistä!

Lievästä myönteisestä työllisyyskehityksestä huolimatta Lahtea rasittaa suurimpien kaupunkien synkin työttömyys n. 12,5 prosentin työttömyysasteella. Tästä ”ilosta” kaupunki joutuu maksamaan valtiolle ns. sakkomaksuina tänä vuonna n. 14 miljoonaa euroa. Seppo Korhonen (Asukkaiden Lahti) esittikin Kalle Aaltosen (Pro Lahti) kannattamana budjettikokouksessa seuraavaa:

”Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ja säästöjen saamiseksi kuntakohtaiseen työmarkkinatukeen (ns. sakkomaksu) pääpaino asetetaan yleiseen palkkatukityöllistämiseen. Tämän saavuttamiseksi TA 2020 menokohdan 20,5 miljoonaa euroa sisällä kunnan valtiolle maksamasta työmarkkinatuesta (ns. sakkomaksu) siirretään 5,1 miljoonaa euroa yleiseen palkkatukityöllistämiseen, jolloin tähän tarkoitukseen varattu summa on tukityöllistämisessä 6,0 miljoonaa euroa. Työllistämisvaikutus lisää se, että tälle summalle voidaan tulopuolelle kirjata valtion palkkatuki 2,0 miljoonaa euroa.”

Johtuneeko ymmärtämättömyydestä vai periaatteellisesta vastahangasta se, että kaupunginvaltuuston enemmistö vasemmistosta oikeistoon hukkaavat veromarkkoja mieluummin sakkomaksuihin kuin käyttävät niitä palkkatukityöllistämiseen, vaikka se toisi menojen sijaan tuloja verotuloina sekä valtion maksamana palkkatukena ja mikä tärkeintä parempaa arkea työllistetylle ja läheisille.

Miten sinun valtuutettusi toimi asiassa? EI tarkoittaa tässä asiassa KYLLÄ työllistämisen puolesta.vuokralaisten asialle. Ohessa linkki äänestysluetteloon

Työttömyystilastoja siivotaan laittomasti "kuntouttavalla" ilmaistyöllä!

Lahden kaupungin virka- ja luottamushenkilöjohto ovat rumien työttömyystilastojen kaunistamiseksi tyrkyttäneet keinoksi orjatyöksikin mainitun palkattoman kuntouttavan työtoiminnan lisäämistä. Heille ei ole mennyt jakeluun se tosiasia, että kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista yksilöllistä palvelua, johon ohjaaminen edellyttää asiakkaan tilanteen yksilöllistä arviointia. Se ei ole työllistämistä, vaan viimesijainen keino mm. koulutuksen ja palkkatuetun työn jälkeen, joten ennalta ei voida lakia rikkomatta päättää sitä, kuinka monelle järjestetään tätä viimesijaista palvelua.

Tästä huolimatta kaupunginvaltuusto enemmistö vasemmistosta oikeistoon hyväksyivät budjettiin kirjauksen, jolla asetettiin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle kiintiö 1200 työmarkkinatuilla olevan lahtelaisen ”aktivoimiseksi” ja aktivointijakson tulee kestää keskimäärin yhdeksän kuukautta henkeä kohti. Seppo Korhonen (Asukkaiden Lahti) esitti Kalle Aaltosen (Pro Lahti) kannattamana tämän lainvastaisen velvoitteen poistamista ja sitä vastoin ohjeistamaan hyvinvointiyhtymää ja kaupungin tytäryhteisöjä lain mukaiseen toimintaan kuntouttavan työtoimintaan ohjaamisessa.

Miten sinun valtuutettusi toimi asiassa? EI tarkoittaa työttömän puolesta ja ilmaistyövoimalla keinottelua vastaan. Ohessa linkki äänestysluetteloon.

Perheklinikka tyrmättiin, huostaanottobisneksen terveysjätit kiittävät!

Lahti ja Päijät-Häme ei ole saanut apua tarvitsevien perheiden ja heidän jälkikasvunsa ennaltaehkäisevää mielenterveysapua kuntoon. Tämä näkyy perheiden lisääntyvänä pahoinvointina ja lisääntyvinä huostaanottoina. Lahti käytti vuonna 2018 lastensuojelun kustannuksiin 20 miljoonaa euroa, mitkä menevät pääaisassa yksityisten terveysjättien huostaanottobisnekseen. Yleisesti on tunnustettu, että hyvinvointiyhtymän kehittämällä ja toteutusta vaille jääneellä kahden miljoonan hankkeella, perheklinikalla, olisi saavutettu jopa kymmenkertaiset säästöt.

Vaikka Lahden kaupunginvaltuustossa vallitsi vielä syksyllä laaja yhteisymmärrys perheklinikan tarpeellisuudesta, kohtasi Asukkaiden Lahti -valtuustoryhmän Seppo Korhosen esitys Kalle Aaltosen (Pro Lahti) kannattamana perheklinikkaan tarvittavan määrärahan lisäämisestä hyvinvointiyhtymältä tapahtuviin ostoihin yllättävää vastustusta. Monikin valtuutettu väitti tosiasioiden vastaisesti hankkeen sisältyvän yhtymän tulevaan talousarvioon, vaikka yhtymän johto on tämän yksiselitteisesti kiistänyt. Resurssien lisäämisen sijaan on hyvinvointiyhtymä syksyllä käytyjen yt-neuvottelujen ”tuloksena” vähentänyt perhepalveluista 14 henkilöä.

Toinen yhtä perätön selitys esityksen torjumisesta kuultiin kaupungin korkeimmalta virka- ja luottamushenkilöjohdolta. He väittivät, että kuntien siirrettyä hyvinvointiyhtymälle sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun, ei Lahdella ole mahdollisuutta enää vaikuttaa asiaan. Tällä selityksellä kunnat eivät tosiasiassa voi väistää niille lain mukaisesti kuluvaa vastuuta sote-palveluiden rahoituksesta. Tämän on vahvistanut todeksi myös kuntaministeri Sirpa Paatero viime lokakuussa. Hän totesi tuolloin Uutissuomalaiselle, että ”kuntayhtymiä rahoittavat ja ohjaavat kunnat ovat viime kädessä vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, eli (kuntien) taloushaasteet eivät saa vaarantaa perusoikeuksien toteutumista alueella”.

Miten sinun valtuutettusi toimi asiassa? EI tarkoittaa perheklinikan puolesta. Ohessa linkki äänestysluetteloon

Nastolan sote-keskus jälleen vedätyksen kohteena!

Lahden kaupunginvaltuuston enemmistö päätti äänin 55 – 3 poistaa kaupungin talousarviosta Rakokiven terveysaseman rakentamiseen vuosille 2020 ja 2021 aiemmin varatut määrärahat. Hanke siirrettiin talouskriisissä kamppailevan ja riitaisan hyvinvointiyhtymän vastuulle. Hollolan kunta varmisteli aiemmilla päätöksillään oman sote-keskuksensa. Lahden olisi Seppo Korhosen (Asukkaiden Lahti) esittämän ja Kalle Aaltosen (Pro Lahti) kannattaman esityksen mukaisesti tehdä samoin eli sisällyttää määrärahat talousarvioon. Näin olisi luotu vankempi neuvottelupohja sille, että yhtymä vastaisikin jatkossa sote-tilojen lunastamisesta ja rakentamisesta.

Kaupungin virka- ja luottamushenkilöjohto ei selittänyt talousarviokokouksessa sanallakaan sitä, miten valtuuston vuoden takaista päätöstä Nastolan sote-keskuksen rakentamisesta on ryhdytty toteuttamaan. Myöhemmin pöytäkirjoista ilmeni, että asia haudattiin kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaostoon jo viime keväänä. Muodollisesti haettiin rakentamiselle sosiaali- ja terveysministeriöltä poikkeuslupaa. Ministeriö pyysi asiaan liittyen lisäselvitystä, johon vastaamista kaupungin johto viivytti puoli vuotta siihen saakka, kunnes valtuustolla teetettiin 25.11.2019 päätös poistaa hanke kaupungin talousarviosta. Korhosen selvitettyä asiaa ministeriöstä, kaupungin johto veti poikkeuslupahakemuksen kokonaan pois ministeriöstä. Seppo Korhonen selvitti tapahtumia tarkemmin Etlarissa 18.12.2019.  

Miten sinun valtuutettusi toimi asiassa? EI tarkoittaa Nastolan sote-keskuksen rakentamisen ja rahoituksen puolesta. Ohessa linkki äänestysluetteloon